hautua (52-F) (taivutus[luo])[1]

  1. muhia lämpimässä, kosteassa ja tiiviihkössä paikassa
  2. kiehua hiljakseen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈhɑu̯t̪uɑˣ/
  • tavutus: hau‧tu‧a

Etymologia

muokkaa

johdos sanasta hautoa[2]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • hautua Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 52-F
  2. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 320 ttA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.