SuomiMuokkaa

VerbiMuokkaa

hautua (52-F) (taivutus)[1]

  1. muhia lämpimässä, kosteassa ja tiiviihkössä paikassa
  2. kiehua hiljakseen

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈhɑu̯t̪uɑˣ/
  • tavutus: hau‧tu‧a

EtymologiaMuokkaa

johdos sanasta hautoa[2]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • hautua Kielitoimiston sanakirjassa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 52-F
  2. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 320 ttA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.