Substantiivi

muokkaa

heilaa

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta heila

heilaa

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä heilata
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä heilata
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä heilata
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä heilata