hekuma

Suomi

Substantiivi

hekuma (11)

nautinnon huuma

Ääntäminen

IPA: /ˈhekumɑ/
tavutus: he‧ku‧ma

Etymologia

vanha germaaninen laina^[1]

Liittyvät sanat

hekumallinen

Viitteet

↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 361. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=hekuma&oldid=4244172”