Interjektio

muokkaa

hurraa

  1. riemua tai arvostusta ilmaiseva huudahdus

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈhurːɑː/
  • tavutus: hur‧raa

Etymologia

muokkaa

ruotsin ja saksan hurra < ehkä turkin (v)ura (imperatiivi verbistä vurmak ’lyödä’)[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa
Synonyymit
muokkaa

hurraa

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä hurrata
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä hurrata
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä hurrata

Viitteet

muokkaa
  1. Klaus Karttunen: Orientin etymologinen sanakirja. Helsinki: Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-306-1.