Substantiivi

muokkaa

ibūks (gen ibūks, part ibūkst, mon nom ibūkst)

  1. hius
    tavallisesti monikossa: ibūksthiukset, tukka
    Neitški kemmõb ibūkši. – Tyttö kampaa tukkaa.
    Jemā sigūb tidārõn ibūkši. – Äiti harjaa tyttären hiuksia.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: [ibuːkst]

Taivutus

muokkaa


Aiheesta muualla

muokkaa
  • Liivi-eesti-läti sõnaraamat / Tiit-Rein Viitso, Valts Ernštreits. – Tartu : Tartu Ülikool, 2012.
Verkkoversio: LEL 2012
  • Liivi-Suomi Netidigisõnad / Giellatekno, UiT Norges arktiske universitet
oahpa.no liv-fin [liivi-suomi-liivi, osin suomeksi]