ikäpuhemies

Suomi

Substantiivi

ikäpuhemies

1. (politiikka) parlamentin vanhin jäsen joka valitaan parlamentin työskentelyn alkaessa puhemieheksi

Ääntäminen

• IPA: /ˈikæˌpuheˣmie̯s/
• tavutus: i‧kä‧pu‧he‧mies

Etymologia

• yhdyssana sanoista ikä ja puhemies

Aiheesta muualla

• ikäpuhemies Kielitoimiston sanakirjassa