Redirect arrow without text.svg
Katso myös: ika


SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

ikä (10-D)

  1. syntymähetkestä tai valmistus- tai muodostumishetkestä kulunut aika
  2. kauanko jokin kestää

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈikæ/
  • tavutus: i‧kä

TaivutusMuokkaa

Lähde: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielikello/merkit.html


Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ikä iät
genetiivi iän ikien
(ikäin)
partitiivi ikää ikiä
akkusatiivi ikä;
iän
iät
sisäpaikallissijat
inessiivi iässä i'issä
elatiivi iästä i'istä
illatiivi ikään ikiin
ulkopaikallissijat
adessiivi iällä i'illä
ablatiivi iältä i'iltä
allatiivi iälle i'ille
muut sijamuodot
essiivi ikänä ikinä
translatiivi iäksi i'iksi
abessiivi iättä i'ittä
instruktiivi i'in
komitatiivi ikine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

Vanha ajanmitta. Vrt. ’vuotta’ merkitseviä sukukielten sanoja: saamen jakke, ersän ije, marin ì, ii̯, unkarin év.[1]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

aikuisikä, avioitumisikä, elinikä, eläkeikä, eroamisikä, hakkuuikä, hedelmällisyysikä, ihmisikä, ikäero, ikähyvitys, ikäjakauma, ikäjakautuma, ikäjärjestys, ikäkausi, ikäkulu, ikäkuulo, ikälisä, ikäloppu, ikäluokitus, ikäluokka, ikämies, ikäneito, ikäosaaminen, ikäpolvi, ikäpuhemies, ikäraja, ikärakenne, ikärasismi, ikäryhmä, ikäsyrjintä, ikätoveri, ikävuosi, imemisikä, imeväisikä, iänmääritys, kasvuikä, kehitysikä, keski-ikä, kestoikä, kouluikä, kutsuntaikä, kyselyikä, käyttöikä, lapsuusikä, leikki-ikä, loppuikä, miehuusikä, murrosikä, naimaikä, nuoruusikä, oppivelvollisuusikä, poikaikä, rippikouluikä, satuikä, sikiöikä, suojaikä, synnytysikä, teini-ikä, tyttöikä, työikä, uhmaikä, ukkoikä, vanhuusikä, vauvaikä, virkaikä, vähimmäisikä, älykkyysikä

IdiomitMuokkaa

  • iät ja ajat – kuvaa pitkää aikaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • ikä Kielitoimiston sanakirjassa
  • ikä Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa

ViitteetMuokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908.