eläkeikä

Suomi

Substantiivi

eläkeikä (10)

eläkkeeseen oikeuttava ikä

Ääntäminen

IPA: [ˈe̞læk̟e̞(ʔ)ˌik̟æ]

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	eläkeikä	eläkeiät
genetiivi	eläkeiän	eläkeikien (eläkeikäin)
partitiivi	eläkeikää	eläkeikiä
akkusatiivi	eläkeikä; eläkeiän	eläkeiät
sisäpaikallissijat
inessiivi	eläkeiässä	eläkei’issä
elatiivi	eläkeiästä	eläkei’istä
illatiivi	eläkeikään	eläkeikiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	eläkeiällä	eläkei’illä
ablatiivi	eläkeiältä	eläkei’iltä
allatiivi	eläkeiälle	eläkei’ille
muut sijamuodot
essiivi	eläkeikänä	eläkeikinä
translatiivi	eläkeiäksi	eläkei’iksi
abessiivi	eläkeiättä	eläkei’ittä
instruktiivi	–	eläkei’in
komitatiivi	–	eläkeikine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	eläkeiä-
vahva vartalo	eläkeikä-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

yhdyssana sanoista eläke ja ikä

Käännökset

1. eläkkeeseen oikeuttava ikä

englanti: retirement age

Liittyvät sanat

Johdokset

adjektiivit: eläkeikäinen

Aiheesta muualla

eläkeikä Kielitoimiston sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=eläkeikä&oldid=4139251”