eläke
 |
SuomiMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
- työstä kertyvä raha, jonka tarkoituksena on turvata toimeentulo työvuosien jälkeen
- eläkkeellä oleminen
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: [ˈe̞læk̟e̞ˣ]
TaivutusMuokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | eläke | eläkkeet |
| genetiivi | eläkkeen | eläkkeiden eläkkeitten |
| partitiivi | eläkettä | eläkkeitä |
| akkusatiivi | eläke; eläkkeen |
eläkkeet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | eläkkeessä | eläkkeissä |
| elatiivi | eläkkeestä | eläkkeistä |
| illatiivi | eläkkeeseen | eläkkeisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | eläkkeellä | eläkkeillä |
| ablatiivi | eläkkeeltä | eläkkeiltä |
| allatiivi | eläkkeelle | eläkkeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | eläkkeenä | eläkkeinä |
| translatiivi | eläkkeeksi | eläkkeiksi |
| abessiivi | eläkkeettä | eläkkeittä |
| instruktiivi | – | eläkkein |
| komitatiivi | – | eläkkeine- + omistusliite |
EtymologiaMuokkaa
Reinhold von Beckerin luoma uudissana (1800-luvun alusta)[1]
KäännöksetMuokkaa
Liittyvät sanatMuokkaa
JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa
ansioeläke, edustajaeläke, eläkeikä, eläkekassa, eläkemaksu, eläkeoikeus, eläkerahasto, eläkesäätiö, eläketurva, eläkevakuutus, eläkkeensaaja, kansaneläke, kiinteistöeläke, lapseneläke, leskeneläke, osa-aikaeläke, osaeläke, perhe-eläke, sairaseläke, sairauseläke, sopeutumiseläke, sukupolvenvaihdoseläke, taiteilijaeläke, työeläke, työkyvyttömyyseläke, työttömyyseläke, vanhuuseläke, varhaiseläke, virkaeläke, vähimmäiseläke, yrittäjäeläke
Aiheesta muuallaMuokkaa
- eläke Kielitoimiston sanakirjassa
ViitteetMuokkaa
- ↑ "Sanasepät", Pikku jättiläinen, s. 689. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12416-8.