ilmajohto

Suomi

Substantiivi

ilmajohto (1-F)

1. ilmaan pylväiden varaan ripustettu johto, avojohto tai kaapeli

   110 kilovoltin ilmajohto.

   Puhelin- ja sähköverkon talojohdot ovat usein pientaloalueella ilmajohtoja.

Ääntäminen

• IPA: /ˈilmɑˌjoht̪o/
• tavutus: il‧ma‧joh‧to

Etymologia

• yhdyssana sanoista ilma ja johto

Käännökset

1. ilmaan pylväiden varaan ripustettu johto

englanti: overhead wire

Liittyvät sanat

• avojohto
• ilmakaapeli
• johtotie
• luujohto

Aiheesta muualla

• ilmajohto Kielitoimiston sanakirjassa