impotentti

Suomi

Adjektiivi

impotentti (5-C) (komparatiivi impotentimpi, superlatiivi impotentein) (taivutus [luo])

1. lisääntymiskyvytön mies tai uros (myös substantiivina)

   Entinen aviomieheni, Matti, oli impotentti.

2. kyvytön vaikuttamaan tai vastaavaan

   Tämä on puhdasta impotenttia raivoa. (Pekka Toveri)

Ääntäminen

• IPA: /ˈimpoˌt̪ent̪ːi/
• tavutus: im‧po‧tent‧ti

Etymologia

latinan kielen impotēns ('voimaton'), muodostuen in- (ilmaisee negaatiota) + potēns ('voimakas')

Käännökset

1. lisääntymiskyvytön mies tai uros

englanti: impotent

Liittyvät sanat

• impotenssi

Aiheesta muualla

• impotentti Kielitoimiston sanakirjassa