Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

impotentti (5-C) (komparatiivi impotentimpi, superlatiivi impotentein) (taivutus [luo])

  1. lisääntymiskyvytön mies tai uros (myös substantiivina)
    Entinen aviomieheni, Matti, oli impotentti.
  2. kyvytön vaikuttamaan tai vastaavaan
    Tämä on puhdasta impotenttia raivoa. (Pekka Toveri)

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈimpoˌt̪ent̪ːi/
  • tavutus: im‧po‧tent‧ti

Etymologia muokkaa

latinan kielen impotēns ('voimaton'), muodostuen in- (ilmaisee negaatiota) + potēns ('voimakas')

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa