irtain
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
irtain
- irti, irrallaan oleva
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈirt̪ɑi̯n/
- tavutus: ir‧tain
Aiheesta muualla muokkaa
- irtain Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi muokkaa
irtain
- (oikeustiede) irtaimisto
- Ennen kuolinpesän irtaimeen kuuluvat käyttöesineet luetteloitiin tarkoin perunkirjoituksessa.
Aiheesta muualla muokkaa
- irtain Kielitoimiston sanakirjassa