Wikipedia
Katso artikkeli Irtaimisto Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

irtaimisto (1)[1]

  1. irtainten esineiden muodostama omaisuusryhmä
    Talon irtaimistosta ei ehditty pelastaa tulipalossa mitään.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈirt̪ɑi̯ˌmist̪o/
  • tavutus: ir‧tai‧mis‧to

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi irtaimisto irtaimistot
genetiivi irtaimiston irtaimistojen
partitiivi irtaimistoa irtaimistoja
akkusatiivi irtaimisto;
irtaimiston
irtaimistot
sisäpaikallissijat
inessiivi irtaimistossa irtaimistoissa
elatiivi irtaimistosta irtaimistoista
illatiivi irtaimistoon irtaimistoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi irtaimistolla irtaimistoilla
ablatiivi irtaimistolta irtaimistoilta
allatiivi irtaimistolle irtaimistoille
muut sijamuodot
essiivi irtaimistona irtaimistoina
translatiivi irtaimistoksi irtaimistoiksi
abessiivi irtaimistotta irtaimistoitta
instruktiivi irtaimistoin
komitatiivi irtaimistoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo irtaimisto-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

johdettu suomen kielen adjektiivista irtain

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

irtaimistohuutokauppa, irtaimistokiinnitys

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1