Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

irtopiste

  1. politiikassa tai ihmissuhdekuvioissa halpamaista suosion keruuta
    irtopisteiden kalastelu
  2. ylimääräinen piste, jonkalaisia ei ole jaossa montaa esimerkiksi kokeen tekijän taitotasosta johtuen
    En osannut viimeistä tehtävää ollenkaan, mutta saatan ehkä saada yrityksestäni jonkun irtopisteen.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈirt̪oˌpist̪eˣ/
  • tavutus: ir‧to‧pis‧te

Etymologia muokkaa

yhdyssana sanoista irto- ja piste

Käännökset muokkaa