point

Englanti

Substantiivi

point (monikko points)

1. paikka, kohta
2. kärki, pää, huippu
3. ajankohta, vaihe
4. näkökohta, pointti
5. asian ydin
6. (kielitiede) piste, .-merkki
7. piste (kilpailussa)

Ääntäminen

• IPA: /pɔɪ̯nt/

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

counterpoint, flashpoint, inflection point, point of inflection, point of view, standpoint, talking point, viewpoint

Sanaliitot

• break-even point

Idiomit

• beside the point
• drive a point home
• make a point of
• on point – (amerikanenglantia) asianmukainen, relevantti; viimeisen päälle

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	points
part. prees.	pointing
imp. & part. perf.	pointed

point

1. ~ to näyttää jtk (eleillä), osoittaa jtk/jhk
2. ~ to viitata jhk, antaa vihiä jstk
3. saumata

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• pinpoint

Ranska

Substantiivi

point m. (monikko points[luo])

1. (kielitiede) piste, .-merkki
2. piste (kilpailussa)
3. kohta, paikka
4. seikka

   Je voudrais attirer votre attention sur un point –

5. prosenttiyksikkö

   Sarkozy va annoncer une hausse de la TVA de 1,6 point. (TV5)

   Sarkozy aikoo ilmoittaa liikevaihtoveron 1,6 prosenttiyksikön nostosta.

Ääntäminen

• IPA: /pwɛ̃/

Etymologia

• keskiranskan sanasta poinct, muinaisranskan sanasta point, latinan sanasta punctum ’pisto’

Liittyvät sanat

Johdokset

• verbit: pointer

Aiheesta muualla

• point Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)

Verbi

point

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä poindre

Verbi

point m., pointe f. (monikko points m., pointes f.)

1. (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä poindre