Wikipedia
Katso artikkeli Preesens Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

preesens (5)

  1. (kielitiede) verbin aikamuoto (lyh. prees.), joka kuvaa menemätöntä eli nykyistä tekemistä tai tapahtumista. Suomen kielen preesens on myös tulevaa kuvaava aikamuoto, joka vastaa monien muiden kielten futuuria.
    ”Juoksen” on preesensin yksikön ensimmäisen persoonan indikatiivi.
    Juoksen huomenna maratonin.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpreːsens/
  • tavutus: pree‧sens

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi preesens preesensit
genetiivi preesensin preesensien
(preesensein)
partitiivi preesensiä preesensejä
akkusatiivi preesens;
preesensin
preesensit
sisäpaikallissijat
inessiivi preesensissä preesenseissä
elatiivi preesensistä preesenseistä
illatiivi preesensiin preesenseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi preesensillä preesenseillä
ablatiivi preesensiltä preesenseiltä
allatiivi preesensille preesenseille
muut sijamuodot
essiivi preesensinä preesenseinä
translatiivi preesensiksi preesenseiksi
abessiivi preesensittä preesenseittä
instruktiivi preesensein
komitatiivi preesenseine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo preesensi-
vahva vartalo preesensi-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa