imperfekti
Suomi Muokkaa
Substantiivi Muokkaa
imperfekti (5)
- (kielitiede) aikamuoto, joka kuvaa mennyttä tekemistä, joka saattaa jatkua
Ääntäminen Muokkaa
- IPA: /ˈimperˌfekt̪i/
- tavutus: im‧per‧fek‧ti
Taivutus Muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | imperfekti | imperfektit |
| genetiivi | imperfektin | imperfektien (imperfektein) |
| partitiivi | imperfektiä | imperfektejä |
| akkusatiivi | imperfekti; imperfektin |
imperfektit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | imperfektissä | imperfekteissä |
| elatiivi | imperfektistä | imperfekteistä |
| illatiivi | imperfektiin | imperfekteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | imperfektillä | imperfekteillä |
| ablatiivi | imperfektiltä | imperfekteiltä |
| allatiivi | imperfektille | imperfekteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | imperfektinä | imperfekteinä |
| translatiivi | imperfektiksi | imperfekteiksi |
| abessiivi | imperfektittä | imperfekteittä |
| instruktiivi | – | imperfektein |
| komitatiivi | – | imperfekteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | imperfekti- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Huomautukset Muokkaa
- Suomen kielen mennyttä aikamuotoa nimitetään myös imperfektiksi, vaikka sen merkitys ei ole aina sama kuin kielioppitermin ”prototyyppisellä” imperfektillä. Kielitieteissä suomen kielen menneeseen aikamuotoon viitataankin usein preteritillä.
Käännökset Muokkaa
1. kertoma, aikamuoto, joka kuvaa mennyttä tekemistä joka saattaa jatkua
|
|
Liittyvät sanat Muokkaa
Synonyymit Muokkaa
- (harv.) kertoma
Lyhenteet Muokkaa
Aiheesta muualla Muokkaa
- imperfekti Kielitoimiston sanakirjassa
- imperfekti Tieteen termipankissa