preteriti
SuomiMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
preteriti (5)
- (kielitiede) aikamuoto, joka kuvaa mennyttä tekemistä yleisesti. Mm. suomen ja venäjän verbien menneen ajan muodot vastaavat preteritiä.
- Juoksin on juosta-verbin preteritin yksikön ensimmäisen persoonan indikatiivi.
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈpret̪eˌrit̪i/
TaivutusMuokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | preteriti | preteritit |
| genetiivi | preteritin | preteritien |
| partitiivi | preteritiä | preteritejä |
| akkusatiivi | preteriti; preteritin |
preteritit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | preteritissä | preteriteissä |
| elatiivi | preteritistä | preteriteistä |
| illatiivi | preteritiin | preteriteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | preteritillä | preteriteillä |
| ablatiivi | preteritiltä | preteriteiltä |
| allatiivi | preteritille | preteriteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | preteritinä | preteriteinä |
| translatiivi | preteritiksi | preteriteiksi |
| abessiivi | preteritittä | preteriteittä |
| instruktiivi | – | preteritein |
| komitatiivi | – | preteriteine- + omistusliite |
KäännöksetMuokkaa
1. aikamuoto, joka kuvaa mennyttä tekemistä yleisesti
|
|