preteriti
SuomiMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
preteriti (5)
- (kielitiede) aikamuoto, joka kuvaa mennyttä tekemistä yleisesti. Mm. suomen ja venäjän verbien menneen ajan muodot vastaavat preteritiä.
- Juoksin on juosta-verbin preteritin yksikön ensimmäisen persoonan indikatiivi.
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈpret̪eˌrit̪i/
TaivutusMuokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | preteriti | preteritit |
genetiivi | preteritin | preteritien |
partitiivi | preteritiä | preteritejä |
akkusatiivi | preteriti; preteritin |
preteritit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | preteritissä | preteriteissä |
elatiivi | preteritistä | preteriteistä |
illatiivi | preteritiin | preteriteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | preteritillä | preteriteillä |
ablatiivi | preteritiltä | preteriteiltä |
allatiivi | preteritille | preteriteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | preteritinä | preteriteinä |
translatiivi | preteritiksi | preteriteiksi |
abessiivi | preteritittä | preteriteittä |
instruktiivi | – | preteritein |
komitatiivi | – | preteriteine- + omistusliite |
KäännöksetMuokkaa
1. aikamuoto, joka kuvaa mennyttä tekemistä yleisesti
|
|