vihi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavihi (5)
- (metsästys, vanhahtava) vainu, haju
- (kuvaannollisesti) aavistus, (arkikieltä) haju
- saada asiasta vihiä = saada alustava tieto jonkin olemassaolosta
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋihi/
- tavutus: vi‧hi
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vihi | vihit |
| genetiivi | vihin | vihien (vihein) |
| partitiivi | vihiä | vihejä |
| akkusatiivi | vihi; vihin |
vihit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vihissä | viheissä |
| elatiivi | vihistä | viheistä |
| illatiivi | vihiin | viheihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vihillä | viheillä |
| ablatiivi | vihiltä | viheiltä |
| allatiivi | vihille | viheille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vihinä | viheinä |
| translatiivi | vihiksi | viheiksi |
| abessiivi | vihittä | viheittä |
| instruktiivi | – | vihein |
| komitatiivi | – | viheine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vihi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- vihi Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi
muokkaavihi