aavistus

Suomi

Substantiivi

aavistus (39)

ennakko tunne, epäilys; tunne siitä, että jotakin tapahtuu
Minulla on sellainen aavistus, että hänellä on jokin ongelma, josta hän ei uskalla puhua.
~ (elat.) ajatus, oletus, arvaus

Onko sinulla aavistustakaan hänen olinpaikastaan?

Ääntäminen

IPA: /ˈɑːʋist̪us/
tavutus: aa‧vis‧tus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	aavistus	aavistukset
genetiivi	aavistuksen	aavistusten aavistuksien
partitiivi	aavistusta	aavistuksia
akkusatiivi	aavistus; aavistuksen	aavistukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	aavistuksessa	aavistuksissa
elatiivi	aavistuksesta	aavistuksista
illatiivi	aavistukseen	aavistuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	aavistuksella	aavistuksilla
ablatiivi	aavistukselta	aavistuksilta
allatiivi	aavistukselle	aavistuksille
muut sijamuodot
essiivi	aavistuksena	aavistuksina
translatiivi	aavistukseksi	aavistuksiksi
abessiivi	aavistuksetta	aavistuksitta
instruktiivi	–	aavistuksin
komitatiivi	–	aavistuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	aavistukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	aavistus-

Käännökset

1. ennakkotunne, epäilys; tunne siitä, että jotakin tapahtuu

englanti: hunch, premonition, foreboding
espanja: presentimiento m.
italia: sentore
japani: 予感, 予想
kroaatti: predosjećaj m., slutnja f.

latina: praesensiō f.
saksa: Ahnung f.
turkki: his
venäjä: предчувствие

2. oletus, arvaus

japani: 心当たり

kroaatti: pojam m.

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

aavistuksenomainen, aavistuskyky, aavistuslähtö, ennakkoaavistus

Aiheesta muualla

aavistus Kielitoimiston sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=aavistus&oldid=4634047”