Substantiivi

muokkaa

epäilys (39)

  1. epävarmuutta aiheuttava passiivisesti vaikuttava kyseenalaistus
    Epäilys nakertaa luottamusta, vaikka mitään näyttöä rikkomuksista ei ole.
    Siinä syyttömätkin joutuivat epäilyksen alaisiksi.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈepæi̯lys/
  • tavutus: e‧päi‧lys

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi epäilys epäilykset
genetiivi epäilyksen epäilysten
epäilyksien
partitiivi epäilystä epäilyksiä
akkusatiivi epäilys;
epäilyksen
epäilykset
sisäpaikallissijat
inessiivi epäilyksessä epäilyksissä
elatiivi epäilyksestä epäilyksistä
illatiivi epäilykseen epäilyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi epäilyksellä epäilyksillä
ablatiivi epäilykseltä epäilyksiltä
allatiivi epäilykselle epäilyksille
muut sijamuodot
essiivi epäilyksenä epäilyksinä
translatiivi epäilykseksi epäilyksiksi
abessiivi epäilyksettä epäilyksittä
instruktiivi epäilyksin
komitatiivi epäilyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo epäilykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
epäilys-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

epäileminen, epäilevä, epäily, epäluulo

Synonyymit
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

epäilyksenalainen

Aiheesta muualla

muokkaa