Adverbi

muokkaa

kohta

  1. hetken päästä, pian, tovin kuluttua
    Pääsemme kohta ovesta sisään.
    Kohta saamme kakkua ja kahvia!
    Lähetän sähköpostin kohta.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkoht̪ɑ/
  • tavutus: koh‧ta

Etymologia

muokkaa
  • adverbikäyttö lienee peräisin ilmauksesta *kohtapaikalla ’sijapaikalla’, josta on ellipsin kautta syntynyt kohta ’heti’.[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kohta Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

muokkaa

kohta (10-F)

  1. suhteelliseen tarkkarajainen paikka jossakin
    tässä kohtaa
    tekstin kohta

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kohta kohdat
genetiivi kohdan kohtien
(kohtain)
partitiivi kohtaa kohtia
akkusatiivi kohta;
kohdan
kohdat
sisäpaikallissijat
inessiivi kohdassa kohdissa
elatiivi kohdasta kohdista
illatiivi kohtaan kohtiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kohdalla kohdilla
ablatiivi kohdalta kohdilta
allatiivi kohdalle kohdille
muut sijamuodot
essiivi kohtana kohtina
translatiivi kohdaksi kohdiksi
abessiivi kohdatta kohditta
instruktiivi kohdin
komitatiivi kohtine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kohda-
vahva vartalo kohta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kohta Kielitoimiston sanakirjassa

Postpositio

muokkaa

kohta

  1. jonkin suhteen, johonkin nähden jms.
    selle asja kohta – Sen asian suhteen.
    Mis sa selle kohta arvad? – mitä siitä ajattelet
  2. jotakin kohti, kohden; suhteessa johonkin
    iga 100 hektari kohta – aina 100 hehtaaria kohti
    Eestis oli siis 1000 mehe kohta keskmiselt 1187 naist. – Virossa oli siis 1000 miestä kohti keskimäärin 1187 naista.

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kohta Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
  • kohta sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)

Viitteet

muokkaa
  1. Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908.