SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

hetki (7)

  1. lyhyt mitattavissa oleva aika
    Tässä menee vain hetki.
  2. jokin tietty ajankohta
    Muistan vielä sen hetken.
    Kerro sitten kun on oikea hetki.
  3. (vanhahtava) kirkollisen vuorokauden eri rukoushetkiin jakava järjestys, ensimmäisestä hetkestä aamunkoitossa yhdeksänteen iltapäivällä noin kolmelta
    yhdeksäs hetki = viimeinen tilaisuus johonkin
    yhdennellätoista hetkellä = viimeisen mahdollisuuden koittaessa

ÄäntäminenMuokkaa

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hetki hetket
genetiivi hetken hetkien
partitiivi hetkeä hetkiä
akkusatiivi hetki;
hetken
hetket
sisäpaikallissijat
inessiivi hetkessä hetkissä
elatiivi hetkestä hetkistä
illatiivi hetkeen hetkiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hetkellä hetkillä
ablatiivi hetkeltä hetkiltä
allatiivi hetkelle hetkille
muut sijamuodot
essiivi hetkenä hetkinä
translatiivi hetkeksi hetkiksi
abessiivi hetkettä hetkittä
instruktiivi hetkin
komitatiivi hetkine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

SynonyymitMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

eronhetki, h-hetki, hartaushetki, hetkipalvelus, hämyhetki, iltahetki, joutohetki, juhlahetki, kauhunhetki, kohtalonhetki, kuolinhetki, lepohetki, lukuhetki, lähtöhetki, muistohetki, nykyhetki, onnenhetki, onnettomuushetki, rukoushetki, syntymähetki, tähtihetki, vapaahetki, virkistyshetki

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • hetki Kielitoimiston sanakirjassa