Katso myös: Latina, latína, lätinä
Wikipedia
Katso artikkeli Latina Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Latinankielisiä kirjoja
 
Latinankielinen inskriptio

Substantiivi

muokkaa
latina
Kielikoodit
ISO 639-1:la
ISO 639-2:
ISO 639-3:lat
Wikisanakirja
Aineisto:Latinan kieli

latina (12) (ei monikkoa)

  1. latinan kieli (kielitunnus: la), alkuaan Italiassa Latiniumin maakunnassa latinien puhuma indoeurooppalaisten kielten italialaisen kieliryhmän kieli, joka oli myös antiikin roomalaisten kieli
    Vanhan perinteen mukaisesti, Suomessa 1800-luvulta alkaen, monien latinan kielen sanakirjojen hakusanat on varustettu vokaaliäänteen pidentymää ilmaisemaan vokaalin yläpuolelle merkityllä vaakaviivalla, tämä ei kuitenkaan kuulu kirjoitettuun tekstiin.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlɑt̪inɑ/
  • tavutus: la‧ti‧na

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi latina
genetiivi latinan
partitiivi latinaa
akkusatiivi latina;
latinan
sisäpaikallissijat
inessiivi latinassa
elatiivi latinasta
illatiivi latinaan
ulkopaikallissijat
adessiivi latinalla
ablatiivi latinalta
allatiivi latinalle
muut sijamuodot
essiivi latinana
translatiivi latinaksi
abessiivi latinatta
instruktiivi
komitatiivi latinoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo latina-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

humanistilatina, kirkkolatina, muinaislatina, munkkilatina, myöhäislatina, uuslatina, vulgaarilatina

Sanaliitot
muokkaa
Yläkäsitteet
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • latina Kielitoimiston sanakirjassa
  • latina Tieteen termipankissa

Substantiivi

muokkaa

latina

  1. (taivutusmuoto) yksikön essiivimuoto sanasta lati

Englanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

latina

  1. latinalaisamerikkalainen nainen

Liittyvät sanat

muokkaa

Latina

muokkaa

Adjektiivi

muokkaa

latina

  1. (taivutusmuoto) yksikön feminiinimuoto sanasta latinus
  2. (taivutusmuoto) monikon neutrimuoto sanasta latinus
  3. (taivutusmuoto) monikon neutrin akkusatiivimuoto sanasta latinus

Adjektiivi

muokkaa

latinā

  1. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin ablatiivimuoto sanasta latinus