latina
 |
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaa| latina | |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1: | la |
| ISO 639-2: | – |
| ISO 639-3: | lat |
| Wikisanakirja | |
| Aineisto: | Latinan kieli |
latina (12) (ei monikkoa)
- latinan kieli (kielitunnus: la), alkuaan Italiassa Latiniumin maakunnassa latinien puhuma indoeurooppalaisten kielten italialaisen kieliryhmän kieli, joka oli myös antiikin roomalaisten kieli
- Vanhan perinteen mukaisesti, Suomessa 1800-luvulta alkaen, monien latinan kielen sanakirjojen hakusanat on varustettu vokaaliäänteen pidentymää ilmaisemaan vokaalin yläpuolelle merkityllä vaakaviivalla, tämä ei kuitenkaan kuulu kirjoitettuun tekstiin.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈlɑt̪inɑ/
- tavutus: la‧ti‧na
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | latina | – |
| genetiivi | latinan | – |
| partitiivi | latinaa | – |
| akkusatiivi | latina; latinan |
– |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | latinassa | – |
| elatiivi | latinasta | – |
| illatiivi | latinaan | – |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | latinalla | – |
| ablatiivi | latinalta | – |
| allatiivi | latinalle | – |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | latinana | – |
| translatiivi | latinaksi | – |
| abessiivi | latinatta | – |
| instruktiivi | – | – |
| komitatiivi | – | latinoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | latina- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaa1. latinan kieli (kielitunnus: la)
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaaSubstantiivi
muokkaalatina
- (taivutusmuoto) yksikön essiivimuoto sanasta lati