muinaislatina

Suomi

Substantiivi

muinaislatina (12)

1. latinan kielen varhaisin kantamuoto (ei kielitunnusta), jota käytettiin ennen klassisen latinan kehittymistä, varsinkin ennen vuotta 75 eKr.

Ääntäminen

• IPA: /ˈmui̯nɑi̯sˌlɑt̪inɑ/
• tavutus: mui‧nais‧la‧ti‧na

Etymologia

• yhdyssana osista muinainen (yhdyssanamuoto) ja latina

Käännökset

1. latinan varhaisin kantamuoto

englanti: Old Latin katalaani: llatí arcaic m.

oksitaani: latin arcaïc m. ruotsi: fornlatin n.