Adjektiivi

muokkaa

isostaattinen (38) (ei vertailuasteita)

  1. isostasiaan kuuluva
    Isostaattisen teorian mukaan täytyy vallita tasapaino sulaa maan sydäntä ympäröivän kiinteän kuoren eri osien kesken. Tämä tasapaino häiriytyy esim. siten, että kuluttavat voimat kuljettavat aineita mantereilta meriin. Maankuori tulee merien kohdalla vahvemmaksi sekä raskaammaksi ja painuu syvemmälle maan sulaan aineeseen eli magmaan samalla kuin mantereiden kohdalla kuori tulee ohuemmaksi, keveämmäksi ja siitä syystä kohoaa poimuiksi.[1]

Käännökset

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Hänninen, Kaarlo & Kivirikko, K. E. Yleismaantiede. Kuopio. 1920: s. 50