itsepetos

Suomi

Substantiivi

itsepetos

1. itsensä uskotteleminen uskomaan johonkin, joka ei ole totta; myös ilmiselvän hyväksymättömyys

Ääntäminen

• IPA: /ˈit̪seˣˌpet̪os/
• tavutus: it‧se‧pe‧tos

Etymologia

yhdyssana sanoista itse ja petos

Käännökset

1. itsensä uskotteleminen uskomaan johonkin joka ei ole totta

englanti: self-deception