jalkaväki

Suomi

Substantiivi

jalkaväki

1. (sodankäynti) maavoimiin kuuluva aselaji, jonka sotilaat taistelevat yleensä jalkaisin ja käyttävät henkilökohtaista asetta

Ääntäminen

• IPA: /ˈjɑlkɑˌʋæki/
• tavutus: jal‧ka‧vä‧ki

Etymologia

yhdyssana sanoista jalka ja väki

Käännökset

1. maavoimiin kuuluva aselaji, jonka sotilaat taistelevat yleensä jalkaisin ja käyttävät henkilökohtaista asetta

azeri: piyada englanti: infantry turkki: piyade

uzbekki: piyoda viro: jalavägi

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

jalkaväenkenraali, jalkaväensotilas, jalkaväenupseeri, jalkaväkidivisioona, jalkaväkimiina, jalkaväkiosasto, kiväärijalkaväki

Aiheesta muualla

• jalkaväki Kielitoimiston sanakirjassa