jumputtaa

Suomi

Verbi

jumputtaa (53-C) (taivutus[luo])

1. (arkikieltä) pitää sykäyksittäistä matalataajuista ääntä
2. (arkikieltä) toistaa samaa asiaa yhä uudelleen ja uudelleen

Ääntäminen

• IPA: /ˈjumput̪ːɑːˣ/
• tavutus: jum‧put‧taa

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: jumputtaminen, jumputus

Aiheesta muualla

• jumputtaa Kielitoimiston sanakirjassa