jura

Katso myös: Jura, jūra

Suomi

Substantiivi

jura

1. Suomessa pesivästä ruokista käytetty nimitys

Käännökset

1. Suomessa pesivästä ruokista käytetty nimitys

Ks. ruokki

Substantiivi

jura

1. (yhdyssanan alkuosana) jurakauteen liittyvä, jurakautinen

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

jurakausi, jurakerrostuma

Espanja

Substantiivi

jura f. (monikko juras)

1. vala, virkavala

   la jura como presidente

Verbi

jura

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä jurar
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä jurar

Puola

Substantiivi

jura f.

1. (geologia) jurakausi

Ranska

Verbi

jura

1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksinkertaisen perfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä jurer

Romania

Verbi

a jura (y.3.p. jură, pp. jurat)

1. vannoa