känsäkoura

Suomi

Substantiivi

känsäkoura

1. (kuvaannollisesti) kuluttavaa ruumiillista työtä tehneestä henkilöstä, jonka käsissä voidaan nähdä työn jättämiä jälkiä

   Metsurit ovat aina olleet oikeita känsäkouria.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkænsæˌkou̯rɑ/
• tavutus: kän‧sä‧kou‧ra

Etymologia

yhdyssana sanoista känsä ja koura

Liittyvät sanat

• koura
• känsä

Aiheesta muualla

• känsäkoura Kielitoimiston sanakirjassa