känsä
 |
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaakänsä (10)
- puristuksesta tai hankauksesta käteen tai jalkaan syntynyt ihon kovettuma
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkænsæ/
- tavutus: kän‧sä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | känsä | känsät |
| genetiivi | känsän | känsien (känsäin) |
| partitiivi | känsää | känsiä |
| akkusatiivi | känsä; känsän |
känsät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | känsässä | känsissä |
| elatiivi | känsästä | känsistä |
| illatiivi | känsään | känsiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | känsällä | känsillä |
| ablatiivi | känsältä | känsiltä |
| allatiivi | känsälle | känsille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | känsänä | känsinä |
| translatiivi | känsäksi | känsiksi |
| abessiivi | känsättä | känsittä |
| instruktiivi | – | känsin |
| komitatiivi | – | känsine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | känsä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: känsäinen