kansa
Katso myös: Kansa, känsä |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakansa (9)
- ryhmä ihmisiä, joita yhdistää esimerkiksi yhteinen kulttuuri, kieli tai historiallinen tausta
- Kansa ilman valtiota, maaton kansa.
- Venäjän suomalais-ugrilaiset kansat.
- suuri ihmisjoukko, väki
- Markkinoilla oli paljon kansaa.
- Kansa ei usko, että sote-uudistus pysyy aikataulussa. (maaseuduntulevaisuus.fi)
- jonkin seudun asukkaat; jonkin maan kansalaiset, valtion asukkaat, koko väestö
- Suomen kansa on kovia kokenut, mutta selviytynyt.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑnsɑ/, [ˈkɑ̝nsɑ̝]
- tavutus: kan‧sa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kansa | kansat |
genetiivi | kansan | kansojen (kansain) |
partitiivi | kansaa | kansoja |
akkusatiivi | kansa; kansan |
kansat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kansassa | kansoissa |
elatiivi | kansasta | kansoista |
illatiivi | kansaan | kansoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kansalla | kansoilla |
ablatiivi | kansalta | kansoilta |
allatiivi | kansalle | kansoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kansana | kansoina |
translatiivi | kansaksi | kansoiksi |
abessiivi | kansatta | kansoitta |
instruktiivi | – | kansoin |
komitatiivi | – | kansoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kansa- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaavanha germaaninen laina[1]
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaakansainvälinen, kansalaisuus, kansallismielinen, porukka, sakki, väestö, väki
Johdokset
muokkaa- adjektiivit: kansallinen
- substantiivit: kansalainen
- verbit: kansoittaa, kansoittua
Yhdyssanat
muokkaaalkuperäiskansa, farkkukansa, herrakansa, hääkansa, kansainvaellus, kansainyhteisö, kansakoulu, kansakunta, kansanalmanakka, kansanarmeija, kansanedustaja, kansaneläke, kansanheimo, kansanhiihto, kansanhuolto, kansanhuvi, kansanjohtaja, kansanjoukko, kansanjuhla, kansankapitalismi, kansankerros, kansankieli, kansankirjailija, kansankirkko, kansankokous, kansankommuuni, kansankorkeakoulu, kansankoti, kansankulttuuri, kansankuvaus, kansankynttilä, kansanlaulu, kansanleikki, kansanliike, kansanluokka, kansanluonne, kansanmies, kansanmurha, kansanmurre, kansanmusiikki, kansannousu, kansanomaisuus, kansanopisto, kansanosa, kansanpainos, kansanparannus, kansanparantaja, kansanpelimanni, kansanperinne, kansanpuku, kansanpuolue, kansanrintama, kansanruno, kansanrunous, kansansatu, kansansivistys, kansansoittaja, kansansuosikki, kansansuosio, kansansävelmä, kansantalous, kansantanhu, kansantanssi, kansantapa, kansantarina, kansantaru, kansantarusto, kansantasavalta, kansantauti, kansantavat, kansanterveys, kansantietous, kansantulo, kansantuomioistuin, kansantuote, kansantuotos, kansanurheilu, kansanuskomus, kansanvaali, kansanvalistus, kansanvalta, kansanvaltuuskunta, kansanvarallisuus, kansanvene, kansanvihollinen, kansanvillitsijä, kansanäänestys, kansapsykologia, kansatiede, kirkkokansa, korpikansa, kristikansa, kulttuurikansa, kääpiökansa, luonnonkansa, metsästäjäkansa, naapurikansa, paimentolaiskansa, sateenkaarikansa, sekakansa, sivistyskansa, sukukansa, sukulaiskansa, työkansa, veljeskansa, venekansa, viholliskansa
Idiomit
muokkaa- kansan syvät rivit
Aiheesta muualla
muokkaa- kansa Kielitoimiston sanakirjassa
- kansa Tieteen termipankissa
- kansa Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
- Artikkeli 241 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
muokkaa- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 360. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.