kansallinen
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
kansallinen (38) (komparatiivi kansallisempi, superlatiivi kansallisin) (taivutus[luo])
- kansalle ominainen ja yhteinen, kansaan kohdistuva; kansalle tunnusmerkillinen, nationalismiin liittyvä
- 1930-luvulla suomalainen kulttuurielämä oli jakautunut uudistusmielisten ja kansallista paatosta uhkuvien voimien välillä.
- (politiikka, EU) kunkin valtion päätösvaltaan kuuluva
- EU on sallimassa kansalliset päätökset geenimuunnelluista viljelykasveista.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkɑnsɑlˌlinen/
- tavutus: kan‧sal‧li‧nen
Etymologia muokkaa
Käännökset muokkaa
1. kansalle ominainen ja yhteinen, kansaan kohdistuva; kansalle tunnusmerkillinen, nationalismiin liittyvä
Liittyvät sanat muokkaa
kasallinen suveriniteetti, kansallis-
Synonyymit muokkaa
Vastakohdat muokkaa
kansainvälinen ylikansallinen epäkansallinen
Johdokset muokkaa
- adverbit: kansallisesti
- substantiivit: kansallisuus
- verbit: kansallistaa
Yhdyssanat muokkaa
epäkansallinen, kansalliseepos, kansalliseläin, kansallishenki, kansallishymni, kansalliskirjailija, kansalliskirjallisuus, kansalliskirjasto, kansalliskivi, kansalliskokous, kansalliskukka, kansallislaulu, kansallislippu, kansallismaisema, kansallismielisyys, kansallismuseo, kansallisomaisuus, kansallispuisto, kansallispuku, kansallispäivä, kansallisrunoilija, kansallissankari, kansallisteatteri, kansallistunne, kansallistunto, kansallisvaltio, kansallisvarallisuus, kansallisväri
Aiheesta muualla muokkaa
- kansallinen Kielitoimiston sanakirjassa