kansallinen
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaakansallinen (38) (komparatiivi kansallisempi, superlatiivi kansallisin) (taivutus[luo])
- kansalle ominainen ja yhteinen, kansaan kohdistuva; kansalle tunnusmerkillinen; nationalismiin liittyvä
- 1930-luvulla suomalainen kulttuurielämä oli jakautunut uudistusmielisten ja kansallista paatosta uhkuvien voimien välillä.
- (politiikka, EU) kunkin valtion päätösvaltaan kuuluva
- EU on sallimassa kansalliset päätökset geenimuunnelluista viljelykasveista.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑnsɑlˌlinen/
- tavutus: kan‧sal‧li‧nen
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. kansalle ominainen ja yhteinen, kansaan kohdistuva; kansalle tunnusmerkillinen; nationalismiin liittyvä
Liittyvät sanat
muokkaakansallinen suvereniteetti, kansallis-
Synonyymit
muokkaaVastakohdat
muokkaakansainvälinen ylikansallinen epäkansallinen
Johdokset
muokkaa- adverbit: kansallisesti
- substantiivit: kansallisuus
- verbit: kansallistaa
Yhdyssanat
muokkaaepäkansallinen, kansalliseepos, kansalliseläin, kansallishenki, kansallishymni, kansalliskirjailija, kansalliskirjallisuus, kansalliskirjasto, kansalliskivi, kansalliskokous, kansalliskukka, kansallislaulu, kansallislippu, kansallismaisema, kansallismielisyys, kansallismuseo, kansallisomaisuus, kansallispuisto, kansallispuku, kansallispäivä, kansallisrunoilija, kansallissankari, kansallisteatteri, kansallistunne, kansallistunto, kansallisvaltio, kansallisvarallisuus, kansallisväri
Aiheesta muualla
muokkaa- kansallinen Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 241 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa