Substantiivi

muokkaa

kansankokous

  1. tilaisuus, mielenosoitus t. kokoontuminen, johon kansa (eli kansalaiset t. ihmiset yhteiskunnissa, joissa ei ole kansalaisoikeuksia) kokoontuu yleensä jonkin päivänpolttavan aiheen tiimoilta.
    Perestroikan ja glasnostin myötä kaikenlaiset kansankokoukset yleistyivät Neuvostoliitossa. Demokratisoituminen oli todellinen tulevaisuudennäkymä.
    Vuonna 1987 Tallinnan Hirveparkin kansankokouksissa vaadittiin ns. Molotov–Ribbentrop-sopimuksen julkistamista kokonaisuudessaan ja tuotiin esille virolaisuuden ja Viron tasavallan sinimustavalkoinen trikolori.

Etymologia

muokkaa

yhdyssana osista kansa (genetiivi) ja kokous

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa