Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kansankokous

  1. tilaisuus, mielenosoitus t. kokoontuminen, johon kansa (eli kansalaiset t. ihmiset yhteiskunnissa, joissa ei ole kansalaisoikeuksia) kokoontuu yleensä jonkin päivänpolttavan aiheen tiimoilta.
    Perestroikan ja glasnostin myötä kaikenlaiset kansankokoukset yleistyivät Neuvostoliitossa. Demokratisoituminen oli todellinen tulevaisuudennäkymä.
    Vuonna 1987 Tallinnan Hirveparkin kansankokouksissa vaadittiin ns. Molotov–Ribbentrop-sopimuksen julkistamista kokonaisuudessaan ja tuotiin esille virolaisuuden ja Viron tasavallan sinimustavalkoinen trikolori.

Etymologia muokkaa

yhdyssana osista kansa (genetiivi) ja kokous

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa