Adverbi

muokkaa

esille

  1. esiin, näkyviin, näkyville, ulos
    tuoda esille, nostaa esille, nousta esille
    Mies otti bussissa esille leikkiaseen.
    Miina kaivoi repustaan esille äidin laittamat eväät.
  2. saataville, tarjolle, käsiin
    Iltalehti kaivoi esille presidenttiehdokkaan opintosuoritusotteen. (iltalehti.fi)
  3. käsiteltäväksi, keskustelun aiheeksi
    Virkarikoksista epäiltyjen poliisien hyllytys esille (ts.fi)
    Lehti otti esille presidentti Niinistön ihmisoikeuslinjan.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈesilːeˣ/
  • tavutus: e‧sil‧le

Taivutus

muokkaa
  • Sanan taustalla on prefiksi esi-, jonka taivutusmuoto esille alunperin on. Esille kuuluu semanttisesti samaan ryhmään kuin sana esillä.
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi esi-
genetiivi
partitiivi että
akkusatiivi
sisäpaikallissijat
inessiivi edessä
elatiivi edestä
illatiivi eteen esiin
ulkopaikallissijat
adessiivi edellä esillä
ablatiivi edeltä esiltä
allatiivi edelle esille
muut sijamuodot
essiivi
translatiivi
abessiivi
instruktiivi etenkin
etenkään
komitatiivi
adverbiaalisijat
superessiivi
delatiivi
sublatiivi
latiivi edes
temporaali
kausatiivi
multiplikatiivi
distributiivi
temporaalinen dist.
prolatiivi editse
situatiivi
oppositiivi

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • esille Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

muokkaa

esille

  1. (taivutusmuoto) yksikön allatiivimuoto sanasta es