Redirect arrow without text.svg
Katso myös: -es, ES, Es ja és


KansainvälinenMuokkaa

LyhenneMuokkaa

es

  1. espanjan kielitunnus (kaksikirjaiminen, ISO 639-1)

SuomiMuokkaa

AakkonenMuokkaa

es

  1. (ääntämyksen mukainen kirjoitusasu) s, S

Liittyvät sanatMuokkaa

SynonyymitMuokkaa


KonjunktioMuokkaa

es

  1. (vanhentunut) vaikka; jos[1]

EtymologiaMuokkaa

pronominivartalo e- + latiivinen -s

SubstantiiviMuokkaa

es (5)

  1. (musiikki) alennettu e-sävel (E♭), enharmoninen sävelen dis kanssa

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi es esit
genetiivi esin esien
partitiivi esiä esejä
akkusatiivi es;
esin
esit
sisäpaikallissijat
inessiivi esissä eseissä
elatiivi esistä eseistä
illatiivi esiin eseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi esillä eseillä
ablatiivi esiltä eseiltä
allatiivi esille eseille
muut sijamuodot
essiivi esinä eseinä
translatiivi esiksi eseiksi
abessiivi esittä eseittä
instruktiivi esein
komitatiivi eseine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

EspanjaMuokkaa

VerbiMuokkaa

es

  1. (taivutusmuoto) monikon 3. persoona verbistä ser

HollantiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

es m. (monikko essen)

  1. saarni

IndonesiaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

es

  1. jää

LatinaMuokkaa

VerbiMuokkaa

es

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä sum
  2. (taivutusmuoto) aktiivin imperatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä sum

LatviaMuokkaa

PronominiMuokkaa

es

  1. (persoonapronomini) minä
    es esmu eiropietis. – [minä] olen eurooppalainen.
    es te dzīvoju – asun täällä

TaivutusMuokkaa

Sijamuoto
Nominatiivi es
Genetiivi manis
Datiivi man
Akkusatiivi mani
Instrumentaali mani
Lokatiivi manī
Vokatiivi -

RanskaMuokkaa

VerbiMuokkaa

es

  1. (taivutusmuoto) yksikön 2. persoona verbistä être

SaksaMuokkaa

PronominiMuokkaa

Taivutus
nominatiivi es
akkusatiivi es
(refl.) sich
datiivi ihm
(refl.) sich
genetiivi seiner
(refl.) seiner

es n.

  1. (persoonapronomini) se (kun viitataan neutrisukuiseen esineeseen, asiaan tai eläimeen)

HuomautuksetMuokkaa

  • Genetiivimuotoa seiner käytetään nykykielessä yhä vähemmän. Se ei ilmaise omistamista, joten sitä ei pidä sekoittaa possessiivipronominiin sein, joka taipuu suvun, luvun ja sijan mukaan.

Liittyvät sanatMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908. s. 82