Katso myös: mina, mină, minā, mína

Pronomini

muokkaa

minä

  1. (persoonapronomini) sana, jolla puhuja viittaa itseensä
    Minä olen lääkäri! (itseään korostava henkilö rientää näyttävästi apuun)

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈminæ/, [ˈminæ]
  • tavutus: mi‧nä

Taivutus

muokkaa
  • Huomaa poikkeuksellinen taivutus muissa kuin perusmuodossa vartalo minu- (vrt. sinä). Pronominilla on myös erillinen akkusatiivimuoto. Abessiivimuotoa *minutta käytetään äärimmäisen harvoin.
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi minä
genetiivi minun
partitiiviminua
akkusatiiviminut
sisäpaikallissijat
inessiiviminussa
elatiiviminusta
illatiiviminuun
ulkopaikallissijat
adessiiviminulla
ablatiiviminulta
allatiiviminulle
muut sijamuodot
essiiviminuna
translatiiviminuksi
abessiivi(minutta)
instruktiivi
komitatiivi

Etymologia

muokkaa
  • etymologia ulottuu aina samojedikieliin asti, eli sana on uralilainen (SSA s.v. minä)
  • uralilainen kanta, kaksi varianttia: *min (josta mm. itämerensuomen sanat) ja *mun[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • minä Kielitoimiston sanakirjassa

Pronomini

muokkaa

minä

  1. (interrogatiivinen, taivutusmuoto) essiivimuoto sanasta mikä
  2. (relatiivinen, taivutusmuoto) essiivimuoto sanasta mikä
  3. (indefiniittinen, taivutusmuoto) essiivimuoto sanasta mikä

Substantiivi

muokkaa

minä (10)

  1. (psykologia) minuus, ihmisen olemuksen subjektiivinen osa, ego
    rakas oma minä

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi minä
genetiivi minän
partitiivi minää
akkusatiivi minä;
minän
sisäpaikallissijat
inessiivi minässä
elatiivi minästä
illatiivi minään
ulkopaikallissijat
adessiivi minällä
ablatiivi minältä
allatiivi minälle
muut sijamuodot
essiivi minänä
translatiivi minäksi
abessiivi minättä
instruktiivi
komitatiivi minine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo minä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

käännöslaina latinan sanasta ego ’minä’

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • minä Kielitoimiston sanakirjassa

Karjala

muokkaa

Pronomini

muokkaa

minä

  1. (persoonapronomini) minä

Liittyvät sanat

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • Karjalan kielen verkkosanakirja / toimittanut: Marja Torikka ; verkkosovellus: Jari Vihtari. Helsinki : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2009.
Karjalan kielen verkkosanakirja

Vepsä

muokkaa

Pronomini

muokkaa

minä (gen minun, yks part mindai, mon part meid)

  1. minä

Viitteet

muokkaa