minun
Suomi
muokkaaPronomini
muokkaaminun
- (persoonapronomini, taivutusmuoto) genetiivimuoto sanasta minä; genetiiviä vaativan yksipersoonaisen verbin epätäydellinen subjekti
- Minun täytyy nyt mennä.
- (persoonapronomini, taivutusmuoto) genetiivimuoto sanasta minä; attributiivinen muoto, joka ilmaisee puhujalle kuuluvaa olla-verbin jälkeen tai ennen sitä, tämän toimiessa attribuuttina pääsanaan kuuluu possessiivisuffiksi
- Tämä on minun kynäni. (ilmaisee omistusta attribuuttina)
- Minun kynässäni ei ole mustetta. (ilmaisee omistusta attribuuttina)
- (persoonapronomini, taivutusmuoto) genetiivimuoto sanasta minä; substantiivinen muoto, joka ilmaisee puhujalle kuuluvaa olla-verbin jälkeen
- Tämä kynä on minun. (ilmaisee omistusta itsenäisesti)
Käännökset
muokkaa1. genetiiviä vaativan yksipersoonaisen verbin epätäydellinen subjekti
|
2. ilmaisee omistusta, attributiivisesti ennen pääsanaa
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaa- (puhekieltä) mun
- meikäläisen
- (slangia) meikän, meitsin
- meikäpojan