Katso myös: õlla

SuomiMuokkaa

VerbiMuokkaa

olla (67) (taivutus[luo])

  1. (kopula, joka rinnastaa kaksi asiaa) sisältää sama ominaisuus kuin jk, vastata identtisesti jtk (väliaikaisesti tai pysyvästi)
    Kissa on musta.
    Kissa on eläin.
    Tuo on tamperelainen kissa.
    Yksi plus kaksi on kolme.
  2. muodostaa osa todellisuudesta (myös kuvaannollisesti, erinäisissä ilmauksissa), pitää hallussaan jtk paikkaa (väliaikaisesti tai pysyvästi) (myös kuvaannollisesti, erinäisissä ilmauksissa)
    Täällä olen minä.
    Kissa on pöydällä.
    Hän on ymmällään.
    Turku on rannikolla.
    Tampereelta olen kotoisin.
  3. muodostaa eksistentiaalilauseen ("jossakin on jotakin" -tyyppisen lauseen)
    Maapallon ulkopuolella on elämää.
    Monille on olemassa Jumala.
  4. (adess. + y. 3. p. + nominatiivi/partitiivi/akkusatiivi) sana, jolla ilmaistaan omistusta
    Meillä on kissa.
  5. käytetään menneiden aikamuotojen (perfektin ja pluskvamperfektin) muodostamisessa
    Hän on juossut. (indikatiivin perfekti)
    Hän oli juossut. (indikatiivin pluskvamperfekti)
    Hän olisi juossut. (konditionaalin perfekti)
    Hän lienee juossut. (potentiaalin perfekti)
  6. käytetään vanhantyylisen futuurin muodostamisessa yhdessä verbin aktiivin partisiipin preesensin kanssa
    Hän oli tekevä suuria sankaruuksia.
  7. käytetään yhdessä aktiivin partisiipin preesensin monikon essiivin kanssa ilmaisemaan teeskentelyä
    Olin kirjoittavinani ymmärrettävää kuvausta.
  8. käytetään yhdessä aktiivin partisiipin preesensin monikon inessiivin kanssa ilmaisemaan tekemisen mahdollisuutta
    Ymmärrettävä kuvaus on kirjoitettavissa.
  9. käytetään imperfektimuodossa yhdessä 1. infinitiivin kanssa ilmaisee lähes tapahtunutta, mutta tapahtumatonta tapahtumaa
    Salama oli tappaa Karpon.
  10. käytetään imperfektimuodossa yhdessä 5. infinitiivin kanssa ilmaisee tapahtumaa joka on vähällä tapahtua, mutta jonka jokin toinen tapahtuma esti
    Hän oli tekemäisillään suuren virheen.
  11. leikkiä
    Hei, ollaanko hippaa?

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈolːɑˣ/
  • tavutus: ol‧la

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

olinpaikka

IdiomitMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • olla Kielitoimiston sanakirjassa

EspanjaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

olla f. (monikko ollas)

  1. ruukku, pata

EtymologiaMuokkaa

  • latinan ōlla (DRAE)

KarjalaMuokkaa

VerbiMuokkaa

olla

  1. olla[1]

LähteetMuokkaa

  • Karjalan kielen verkkosanakirja / toimittanut: Marja Torikka ; verkkosovellus: Jari Vihtari. Helsinki : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2009.

LivviMuokkaa

VerbiMuokkaa

olla

  1. olla

LähteetMuokkaa

  • Sanakniigu / onego.ru ["aunuksenkarjala-venäjä-suomi verkkosanakirja"]
* Sanakniigu

ViroMuokkaa

VerbiMuokkaa

olla

  1. (taivutusmuoto) da-infinitiivi verbistä olema

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • olla sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)

ViitteetMuokkaa