Wikipedia
Katso artikkeli Ruukku Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

ruukku (1-A)

  1. keraaminen, yläosasta avoin, tavallisesti pyöreänmallinen astia
  2. huonekasvien kasvatuksen tarkoitettu ruukku, kukkaruukku
  3. ruokalaji, joka tarjoillaan saviastiassa
    kermainen ruukku naudan fileestä
    pippurihärkää ruukussa

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈruːkːu/
  • tavutus: ruuk‧ku

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ruukku ruukut
genetiivi ruukun ruukkujen
partitiivi ruukkua ruukkuja
akkusatiivi ruukku;
ruukun
ruukut
sisäpaikallissijat
inessiivi ruukussa ruukuissa
elatiivi ruukusta ruukuista
illatiivi ruukkuun ruukkuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ruukulla ruukuilla
ablatiivi ruukulta ruukuilta
allatiivi ruukulle ruukuille
muut sijamuodot
essiivi ruukkuna ruukkuina
translatiivi ruukuksi ruukuiksi
abessiivi ruukutta ruukuitta
instruktiivi ruukuin
komitatiivi ruukkuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo ruuku-
vahva vartalo ruukku-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

kestokasteluruukku, kiviruukku, kukkaruukku, ruukkukasvi, ruukkukukka, ruukkurusina, ruukkusalaatti, ruukkutaimi, ruukkuviljely, ruukunsuojus, ruukunvalmistus, saviruukku, suojaruukku, turveruukku, vesiruukku, viiniruukku

Aiheesta muualla

muokkaa
  • ruukku Kielitoimiston sanakirjassa