Katso myös: selva

SuomiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

selvä (10) (komparatiivi selvempi, superlatiivi selvin) (taivutus[luo])

  1. helposti erottuva, helposti havaittava, helposti tunnistettava
    Tuohan on selvä hömötiainen.
    Nuo ovat selvät suden jäljet.
  2. täsmällinen, helppotajuinen, ymmärrettävä
    Sain selvät ohjeet.
  3. ilmeinen, kiistaton
    Siinä on selvä ero.
  4. helposti nähtävä, havaittava tai erottuva
  5. sellainen, joka ei ole alkoholin vaikutuksen alaisena, joka on selvin päin
  6. ratkennut, selvinnyt, selkiytynyt; ymmärretty
    Onko asia nyt selvä?

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈselʋæ/, [ˈse̞lʋæ]
  • tavutus: sel‧vä

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

epäselvä, ilmiselvä, päivänselvä, selväkieli, vesiselvä

InterjektioMuokkaa

selvä

  1. ilmaisee suostumusta tai ymmärtämistä
    Selvä! Tehdään niin.

KäännöksetMuokkaa

IdiomitMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • selvä Kielitoimiston sanakirjassa