suostumus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
suostumus (39)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsuo̯st̪umus/
- tavutus: suos‧tu‧mus
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | suostumus | suostumukset |
| genetiivi | suostumuksen | suostumusten suostumuksien |
| partitiivi | suostumusta | suostumuksia |
| akkusatiivi | suostumus; suostumuksen |
suostumukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | suostumuksessa | suostumuksissa |
| elatiivi | suostumuksesta | suostumuksista |
| illatiivi | suostumukseen | suostumuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | suostumuksella | suostumuksilla |
| ablatiivi | suostumukselta | suostumuksilta |
| allatiivi | suostumukselle | suostumuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | suostumuksena | suostumuksina |
| translatiivi | suostumukseksi | suostumuksiksi |
| abessiivi | suostumuksetta | suostumuksitta |
| instruktiivi | – | suostumuksin |
| komitatiivi | – | suostumuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | suostumukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
suostumus- | |
Käännökset muokkaa
1. myöntävä vastaus pyyntöön
|
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- suostumus Kielitoimiston sanakirjassa