Substantiivi

muokkaa

pyyntö (1-J)

  1. toivomus, joka esitetään jollekulle
    Äidillä oli yksi pyyntö: olkaa kiltisti.
  2. (tietotekniikka) sivuston sivunlataus tai muunlainen haku
    Suorituskykyä koskevan palvelun laatukriteerin mukaisesti palveltavien samanaikaisten hakupalvelupyyntöjen vähimmäismäärä on 30 pyyntöä sekunnissa. (komission asetus N:o 976/2009, Liite 1)

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpyːnt̪ø/
  • tavutus: pyyn‧tö

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pyyntö pyynnöt
genetiivi pyynnön pyyntöjen
partitiivi pyyntöä pyyntöjä
akkusatiivi pyyntö;
pyynnön
pyynnöt
sisäpaikallissijat
inessiivi pyynnössä pyynnöissä
elatiivi pyynnöstä pyynnöistä
illatiivi pyyntöön pyyntöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pyynnöllä pyynnöillä
ablatiivi pyynnöltä pyynnöiltä
allatiivi pyynnölle pyynnöille
muut sijamuodot
essiivi pyyntönä pyyntöinä
translatiivi pyynnöksi pyynnöiksi
abessiivi pyynnöttä pyynnöittä
instruktiivi pyynnöin
komitatiivi pyyntöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo pyynnö-
vahva vartalo pyyntö-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • johdos sanasta pyytää, jossa on tapahtunut epäsäännöllinen äänteenmuutos[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

anteeksipyyntö, avunpyyntö, eronpyyntö, hintapyyntö, lausuntopyyntö, ohituspyyntö, omanvoitonpyyntö, soittopyyntö, tarjouspyyntö

Aiheesta muualla

muokkaa
  • pyyntö Kielitoimiston sanakirjassa
  1. Brown, Anneli & Lepäsmaa, Anna-Liisa & Silfverberg, Leena: Miten sanoja johdetaan. Suomen kielen johto-oppia, s. 14. 2. korjattu painos (1. painos 1996). Helsinki: Finn Lectura, 2008. ISBN 978-951-792-346-0.