myöntävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä myöntää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi myöntävä myöntävät
genetiivi myöntävän myöntävien
(myöntäväin)
partitiivi myöntävää myöntäviä
akkusatiivi myöntävä; myöntävän myöntävät
sisäpaikallissijat
inessiivi myöntävässä myöntävissä
elatiivi myöntävästä myöntävistä
illatiivi myöntävään myöntäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi myöntävällä myöntävillä
ablatiivi myöntävältä myöntäviltä
allatiivi myöntävälle myöntäville
muut sijamuodot
essiivi myöntävänä myöntävinä
translatiivi myöntäväksi myöntäviksi
abessiivi myöntävättä myöntävittä
instruktiivi myöntävin
komitatiivi myöntävine

Aiheesta muualla

muokkaa