selventäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaselventäminen
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | selventäminen | selventämiset |
genetiivi | selventämisen | selventämisten selventämisien |
partitiivi | selventämistä | selventämisiä |
akkusatiivi | selventäminen; selventämisen |
selventämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | selventämisessä | selventämisissä |
elatiivi | selventämisestä | selventämisistä |
illatiivi | selventämiseen | selventämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | selventämisellä | selventämisillä |
ablatiivi | selventämiseltä | selventämisiltä |
allatiivi | selventämiselle | selventämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | selventämisenä (selventämisnä) |
selventämisinä |
translatiivi | selventämiseksi | selventämisiksi |
abessiivi | selventämisettä | selventämisittä |
instruktiivi | – | selventämisin |
komitatiivi | – | selventämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | selventämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
selventämis- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. selventää-verbistä muodostettu teonnimi
|