SuomiMuokkaa

VerbiMuokkaa

selvitä (75) (taivutus)

  1. pysyä hengissä vaikeasta tai vaarallisesta tilanteesta
    Yksi matkustaja selvisi lento-onnettomuudesta.
  2. elää tietyillä resursseilla
    Pienilläkin tuloilla selviää kun elää säästeliäästi.
  3. tulla selväksi, käydä ilmi, ratketa
    Tänään selviää kilpailun voittaja.
  4. suoriutua tehtävästä
  5. toipua humalasta

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈselʋit̪æˣ/
  • tavutus: sel‧vi‧tä

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

selviämisasema, selviämistila

Aiheesta muuallaMuokkaa

VerbiMuokkaa

selvitä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä selvittää
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä selvittää
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä selvittää