olento
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- erillinen elävä olio t. kuvitteellinen hahmo
- (kielitiede, harvinainen) essiivi
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈo.len.t̪o/
- tavutus: o‧len‧to
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | olento | olennot |
genetiivi | olennon | olentojen |
partitiivi | olentoa | olentoja |
akkusatiivi | olento; olennon |
olennot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | olennossa | olennoissa |
elatiivi | olennosta | olennoista |
illatiivi | olentoon | olentoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | olennolla | olennoilla |
ablatiivi | olennolta | olennoilta |
allatiivi | olennolle | olennoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | olentona | olentoina |
translatiivi | olennoksi | olennoiksi |
abessiivi | olennotta | olennoitta |
instruktiivi | – | olennoin |
komitatiivi | – | olentoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | olenno- | |
vahva vartalo | olento- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaavaruusolento, henkiolento, ihmeolento, ihmisolento, kaksoisolento, satuolento, sisäolento, taruolento, ulko-olento, uskomusolento
Aiheesta muualla
muokkaa- olento Kielitoimiston sanakirjassa