Substantiivi

muokkaa

olinpaikka (9-A)

  1. paikka, jossa on; sijainti, olopaikka
    Todistajan olinpaikka on tiedossa.
  2. asuinpaikka

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈolinˌpɑi̯kːɑ/
  • tavutus: o‧lin‧paik‧ka

Etymologia

muokkaa

Taivutus

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Meänkieli

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

olinpaikka

  1. olinpaikka

Aiheesta muualla

muokkaa