sijainti
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- paikka, missä jokin on fyysisesti
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsijɑi̯nt̪i/
- tavutus: si‧jain‧ti
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sijainti | sijainnit |
genetiivi | sijainnin | sijaintien (sijaintein) |
partitiivi | sijaintia | sijainteja |
akkusatiivi | sijainti; sijainnin |
sijainnit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sijainnissa | sijainneissa |
elatiivi | sijainnista | sijainneista |
illatiivi | sijaintiin | sijainteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sijainnilla | sijainneilla |
ablatiivi | sijainnilta | sijainneilta |
allatiivi | sijainnille | sijainneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sijaintina | sijainteina |
translatiivi | sijainniksi | sijainneiksi |
abessiivi | sijainnitta | sijainneitta |
instruktiivi | – | sijainnein |
komitatiivi | – | sijainteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | sijainni- | |
vahva vartalo | sijainti- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. paikka, missä jokin on fyysisesti
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- sijainti Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-J